PL EN
Z WARSZTATÓW BADAWCZYCH
Does unemployment insurance make people more passive?
 
More details
Hide details
1
Work Research Centre, Uniwersytet w Tampere, Finlandia
Publication date: 2020-06-07
 
Problemy Polityki Społecznej 2007;10:111–129
 
ABSTRACT
The (dis)incentive effects of unemployment security are often regarded as self-evident. However, there have been few studies about them at least in Finland. In this paper, a research project concerning the incentive effects of unemployment insurance (UI) benefit exhaustion is presented. If the UI benefit were to have massive disincentive effects, we should be able to observe them when studying exit from unemployment before and after benefit exhaustion. In the Finnish system, people will be moved to a usually considerably lower flat-rate benefit, if they do not re-qualify for UI during 500 working days (700 calendar days) of unemployment. We call this an “incentive step” in the system. With detailed longitudinal register data (N=350 000) we are able to study the effects of the step also when the person exits unemployment for a while but re-enters without qualifying for a new UI period. The study includes people entering unemployment during the years 1995–98. We have been able to follow their labour market career until the end of 2002. The results show an increase in the probability to exit unemployment around the time of the incentive step, indicating that some individuals have delayed their exit from unemployment because of economic incentives. The magnitude of the effect is small, however, and we conclude that incentives are not likely to be a major issue behind prolonged unemployment in the Finnish system.
 
REFERENCES (27)
1.
Virjo, I., Aho, S., Koponen, H. (2006), Passivoiko työttömyysturva? Tutkimus ansioturvan päättymisen vaikutuksista ja eräistä muista työttömyysturvan piirteistä. (Does Unemployment Security Make People More Passive? A Study of the Effects of Unemployment Insurance Benefit Exhaustion And Other Aspects of the Finnish Unemployment Security System.) Ministry of Labour: Studies in Labour Policy 303, Helsinki.
 
2.
Aho, S., Kataja-Aho, T., Koponen, H., Virjo, I. (2003), Mikä estää ja mikä edistää työttömien työllistymistä? Analyysia ja pohdintoja nykyisen työttömyysongelman luonteesta paikallisen tutkimuksen tulosten pohjalta, „Finnish Labour Review” 46 (2003):1, 43–63.
 
3.
Aho, S., Virjo, I., Tyni, P., Koponen, H. (2005), Työttömät ja palvelutarve. Työttömille kohdistetun kyselyn ja työnhakusuunnitelmien analyysin tuloksia, Studies in Labour Policy 271. Helsinki: Ministry of Labour.
 
4.
Ervasti, H. (2003), Kuka haluaa töihin? Aktiivisten ja passiivisten profiilit, (in:) V-M. Ritakallio (ed.), Riskit, instituutiot ja tuotokset. Esseitä hyvinvointitutkimuksesta professori Olli Kankaan täyttäessä 50 vuotta, Sosiaalipoliittisen yhdistyksen tutkimus 59.
 
5.
Forssén, K., Hakovirta, M. (1998), Work Incentives in Single Parent Families, Sosiaalipolitiikan laitos, Series B/15, Turku: The University of Turku.
 
6.
Fredriksson, P., Holmlund, B. (2003), Improving incentives in unemployment insurance: A review of recent research, Uppsala: Institute for labour market policy evaluation, working paper 2003:5.
 
7.
Hallituksen strategia-asiakirja 2003. Hallituksen poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat ja politiikat, Helsinki: Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 14/2003.
 
8.
Hassler, J., Mora, J.V.R. (2002), Should UI Benefits Really Fall Over Time? Discussion Paper 622. Bonn: IZA.
 
9.
Hiilamo, H., Karjalainen, J., Kautto, M., Parpo, A. (2004), Tavoitteena kannustavampi toimeentulotuki. Tutkimus toimeentulotuen lainmuutoksista, Tutkimuksia 139. Helsinki: Stakes.
 
10.
Holm, P., Kyyrä, T. (1997), Tulojen vaikutus työmarkkinasiirtymiin, Tutkimuksia 40, Helsinki: VATT.
 
11.
Holm, P., Sinko, P., Tossavainen, P. (1999), Työpaikkojen syntyminen ja päättyminen ja rakenteellinen työttömyys, Helsinki: VATT-tutkimuksia 52.
 
12.
Holmlund, B. (2002), Unemployment insurance and incentives, Teoksessa: Ilmakunnas, S. ja Koskela, E. (toim.), Towards higher employment, Helsinki: Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkaisuja 32.
 
13.
Kannustinloukkutyöryhmä 1996. Loppuraportti, Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 5, Helsinki: Valtioneuvoston kanslia.
 
14.
Kiander, J., Pehkonen, J. (1998), Työttömyyden kasvun syyt, Teoksessa: Pohjola, M. (toim.), Suomalainen työttömyys, Helsinki: Taloustieto oy.
 
15.
Martikainen, J. (2003), Tahattoman ja vapaaehtoisen työttömyyden osuudet Suomessa, Kansantaloudellinen aikakauskirja 99(1), 59–71.
 
16.
Niinivaara, R. (1999), Kannustinloukkutyöryhmän ehdotusten toteutumisen arviointia, Tutkimuksia ja selvityksiä 4/99, Helsinki: Valtiovarainministeriö.
 
17.
Parpo, A. (2004), Kannustavuutta tulonsiirtojärjestelmään. Tulonsiirtojärjestelmän muutokset, kannustinloukut ja tulonjako, Tutkimuksia 140, Helsinki: Stakes.
 
18.
Pedersen, P.J., Smith, N. (2001), Unemployment Traps: Do Financial Dis-incentives Matter? Discussion Paper 274, Bonn: IZA.
 
19.
Rakennetyöttömyyden purkaminen (2003), Projektin raportti, Helsinki: Työhallinnon julkaisu 321.
 
20.
Sinko, P. (2001), Työttömyysturvan rahoitus ja rakenne – arvioita talousteorian näkökulmasta, Teoksessa Ilmakunnas, S. (toim.), Työmarkkinat testissä, Helsinki: VATT-julkaisuja 30.
 
21.
Tatsiramos, K. (2004), The Effect of Unemployment Insurance on Unemployment Duration and the Subsequent Employment Stability, Discussion Paper 1163, Bonn: IZA.
 
22.
Työllisyystyöryhmän loppuraportti (2003), Helsinki: Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 5/2003.
 
23.
Työttömyysturvatyöryhmä 2001:n muistio, Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2001:25.
 
24.
Uusitalo, R., Moisala, J. (2003), Alentaisiko työttömyyskorvausten porrastaminen työttömyyttä? „Finnish Labour Review” 46 (2003): 3, 28-41.
 
25.
Virjo, I. (2000), Toimeentulotuen alikäytön laajuus ja syyt, „Janus” 8 (2000): 1, 28–44.
 
26.
Virjo, I., Aho, S. (2001), Työnhakuaktiivisuuteen vaikuttavat tekijät, „Finnish Labour Review” 44 (2001): 3, 55–76.
 
27.
Virjo, I., Aho, S. (2002), Ikääntyvien työllisyys 1990-luvulla. Rekisteritutkimus yli 50-vuotiaiden erityisongelmista työmarkkinoilla, Studies in Labour Policy 242, Helsinki: Ministry of Labour.
 
ISSN:1640-1808